CMR

CMR on kansainvälinen rajat ylittäviä maantiekuljetuksia koskeva sopimus.

CMR on lyhenne sanoista ”Convention relative au contrat de transport international de marchandises par route”, eli suomeksi ”tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettäviä rahtisopimuksia koskeva yleissopimus” Sopimus sääntelee kuljetussopimusten tekemistä ja käsittelyä sekä vastuuta viivästysten sekä kuljetettavan tavaran menetyksen tai vaurioitumisen yhteydessä. Sopimus sisältää lisäksi määräyksiä koskien reklamaatioita ja peräkkäisiä rahdinkuljettajia. Jos CMR:n kuljetusta koskevat sopimuskohdat eivät riitä, siihen sovelletaan täydentävästi kansallista lainsäädäntöä. Sopimus koskee ainoastaan ajoneuvoilla tehtäviä tiekuljetuksia. Kontteja ja vaihtolavoja ei CMR-sopimuksessa yksinään katsota ajoneuvoiksi. Kaikille kansainvälisille kuljetuksille laaditaan standardisoitu CMR-rahtikirja.

Historia
Sopimus laadittiin vuonna 1956 YK:n johdolla. Aluksi sen allekirjoitti kymmenen valtiota. CMR-alkuperäisjäsenet ovat Belgia, Saksa, Ranska, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Puola, Ruotsi ja Sveitsi.

Länsi-Saksassa sopimus ratifioitiin vuonna 1961 ja Itä-Saksassa vuonna 1974. Ajan myötä sopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki eurooppalaiset maat sekä myös kaksi afrikkalaista maata (Marokko ja Tunisia) sekä useampi maa Keski-Aasiassa ja Lähi-idässä.

Termi
Termi CMR viittaa itse sopimukseen, mutta käytännössä sillä viitataan usein (virheellisesti) CMR-rahtikirjaan. Tämä standardisoitu lomake on pakollinen ainoastaan rajat ylittävissä kuljetuksissa, kun (vähintään) tavaran lähtö- tai vastaanottajamaa on CMR-jäsen. Sitä käytetään kuljetusalalla myös usein kansallisissa kuljetuksissa.